Pelastustoimen asiakaspalautteen mittaaminen
Tämä julkaisu kokoaa yhteen pelastustoimen asiakaspalautteen mittaamiseen liittyvän valmistelutyön, jota Hyvil on toteuttanut yhteistyössä hyvinvointialueiden, THL:n ja sisäministeriön kanssa. Väittämiä on pilotoitu neljällä hyvinvointialueella vuonna 2025. Julkaisu sisältää:
- Pelastustoimen palvelukohtaiset asiakaspalauteväittämät, jotka ovat valtakunnallisesti yhtenäisiä kaikille hyvinvointialueille.
- Kuvauksen pelastustoimen asiakaspalautteen mittaamisen menettelyistä, jotka on laadittu yhteensopivaksi hyvinvointialueiden muun asiakaspalautteen keruun menettelyjen kanssa.
Toimialakohtaiset yhtenäiset väittämät eivät estä hyvinvointialueita hyödyntämästä myös muita pelastustoimen palveluita koskevia mittareita. Kukin hyvinvointialue vastaa palautetiedon keruun järjestelmistä ja asiakapalautetiedon koonnista. Publication på svenska finns här
Alueelliset ennustemallit, video tekstimuodossa
Alueelliset ennustemallit ja pelastuslaitosten tulevaisuuden palvelukyky -hankkeessa rakennetaan malli, jonka avulla voidaan ennustaa alueiden onnettomuuksien todennäköisyyksien muutosta ajassa, sekä niiden aiheuttamia kustannuksia eri toimijoille.
Malli myös mahdollistaa erilaisten väestöllisiin ryhmiin liittyvien riskien analysoimista alueittain ja ajan kuluessa.
Malli hyödyntää pelastuslaitosten tietoa onnettomuuksista, tutkimustietoa riskitekijöistä, sekä tietoa onnettomuuksien aiheuttamista kustannuksista.
Sen ytimessä on väestömalli – eli digitaalinen kaksonen Suomen väestöstä – joka mahdollistaa yksityiskohtaiset alueelliset, ja väestölliset ennusteet riskien ja palvelutarpeiden kehityksestä.
Onnettomuuksien määrien ennustaminen on perinteisin menetelmin haastavaa.
Onnettomuudet liittyvät väestöön, mutta väestörakenteen kehitys ei ole lineaarista ja se muuttuu eri alueilla eri tavoin.
Siksi pitkän aikavälin resurssisuunnittelu ja henkilöstön riittävyyden arviointi on vaikeaa – ellei ole kokonaiskuvaa siitä, miten väestö ja sen mukana riskit, kehittyvät eri alueilla.
Alueellisessa ennustemallissa käytetään väestömallia, joka toimii digitaalisena kaksosena Suomen väestöstä.
Henkilön elintavat, työ, asumismuoto ja muu käyttäytyminen vaikuttavat siihen, kuinka todennäköisesti hän päätyy osalliseksi erilaisissa onnettomuuksissa.
Väestömalliin on kerätty näitä koskevia tietoja, jotka yhdistetään rakennuskantaa ja muihin alueita koskeviin tilastotietoihin ja tutkimustietoon.
Malliin yhdistetään pelastuslaitosten omia onnettomuustietoja sekä tutkimustietoa riskitekijöistä. Näiden avulla muodostetaan todennäköisyyksiin perustuva tilannekuva onnettomuusriskeistä – tarkalla maantieteellisellä tasolla.
Koska väestö muuttuu ajan myötä, myös onnettomuusriskit ja niiden sijoittuminen muuttuvat. Kahdenkymmenen vuoden päästä ne voivat näyttää hyvin erilaisilta kuin nyt.
Ennustemalli mahdollistaa riskien tarkastelun pitkällä aikavälillä. Näin pelastuslaitoksille syntyy arvokas tietopohja resurssien suunnittelun tueksi.
Jotta resurssien käyttöä voidaan suunnitella vaikuttavasti, on tärkeää ymmärtää, millaisia kustannuksia onnettomuudet aiheuttavat.
Hankkeessa lasketaan sekä onnettomuuksien välittömät kustannukset että ne kulut, jotka koituvat muiden toimijoiden maksettaviksi.
Näin muodostuu kokonaiskuva onnettomuuksien todellisista kustannuksista. Myös tätä tietoa voidaan tarkastella alueittain – ja eri ajanjaksoilla.
Koska ennustemalli kuvaa tarkasti alueiden väestöä ja erityispiirteitä, sen avulla voidaan joustavasti tarkastella erilaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä tai väestöryhmiä, ja niiden vaikutuksia turvallisuuteen ja kustannuksiin.
Tämä mahdollistaa aiempaa täsmällisemmät toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi.
Alueellinen ennustemalli luo vahvan tietopohjan, jonka avulla pelastustoimen resursseja voidaan suunnata aiempaa vaikuttavammin – turvallisuuden ja taloudellisuuden parhaaksi.
Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisemisen toimintaohjelman toimeenpano pelastuslaitoksissa
Sisäministeriö julkaisi helmikuussa 2025 Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisemisen toimintaohjelman. Ohjelmassa tunnistettiin viisi ilmiöluokkaa, joihin vaikuttamiseksi kirjattiin kahdeksan vaikuttavuustavoitetta ja niitä tarkentavia tavoitteita. Tähän muistioon on koottu esimerkkejä keinoista ja konkreettisista toimenpiteistä, joiden avulla pelastuslaitoksissa voidaan tehdä toimia vaikuttavuustavoitteiden saavuttamiseksi. Muistio julkaistiin lokakuussa 2025.
Syksyn 2025 uutiskirje
Feeniks on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston uutiskirje, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Uutiskirje kokoaa yhteen verkostoyhteistyön toimintaa, ajankohtaisia asioita ja sidosryhmien kuulumisia.
Tiedote: Itä-Suomen yliopisto käynnistää uuden pelastusalan johtamiskoulutuksen
Itä-Suomen yliopisto vastaa pelastusalan johtamiskoulutuksen tarpeeseen käynnistämällä uuden maisteritasoisen suuntautumisvaihtoehdon syksyllä 2026 Kuopion kampuksella. Koulutus on suunnattu pelastusalan kokemusta omaaville henkilöille, joilla on jo alempi korkeakoulututkinto.
Tarjolle tulee ensimmäistä kertaa yliopistotasoinen, tutkimusperustainen koulutus, joka keskittyy pelastusalan johtamiseen. Pelastusalan uuden suuntautumisvaihtoehdon sisällöllistä suunnittelua on toteutettu alusta lähtien yhteistyössä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Tiivistä vuoropuhelua jatketaan syksyn aikana.
Lisätietoja:
Nina Lunkka
STJ-laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja
Itä-Suomen yliopisto
p. 050 534 4557 | nina.lunkka(at)uef.fi
Jani Pitkänen
pelastuskomentaja
Helsingin kaupungin pelastuslaitos
p. 050 4336905 | jani.pitkanen(at)hel.fi
Opas sammutusvesien riskinarviointiin
Pelastusviranomainen valvoo vaarallisten kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Tässä oppaassa esitetään linjauksia pelastusviranomaisen valvontavastuulla olevien vähäisten ilmoituksenvaraisten kohteiden sammutusjätevesien talteenottoon varautumisesta. Opas ei ole velvoittava eikä sisällä teknisiä ratkaisuja.
Opas julkaistu kesäkuussa 2025.
Kevään 2025 uutiskirje on julkaistu
Feeniks on Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston uutiskirje, joka ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Uutiskirje kokoaa yhteen verkostoyhteistyön toimintaa, ajankohtaisia asioita ja sidosryhmien kuulumisia.
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintakertomus 2024
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintakertomus kokoaa yhteen valtakunnallisen verkostoyhteistyön toimintaa ja tuotoksia.
Julkaisu on tiivistelmä laajemmasta verkoston sisäisestä toimintakertomuksesta. Lisätietoja ja laajemman vuoden 2024 toimintakertomuksen saa pyytämällä: terhi.virtanen(at)hyvil.fi
Ensihoitopalveluiden uhka- ja väkivaltatilanteet Suomessa vuonna 2024
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Ensihoitopalvelut -palvelualueen koonti ensihoitopalveluiden uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista Suomessa vuonna 2024.
Vuonna 2024 yksi uhka- tai väkivaltatilanne esiintyi keskimäärin joka 1 319 ensihoitotehtävässä, kun vuonna 2022 tilanteita esiintyi keskimäärin joka 2 414 tehtävässä. Tyypillinen uhka- tai väkivaltatilanteen aiheuttaja vuonna 2024 oli aikaisempien vuosien tapaan ensihoidon potilas/asiakas (90 %). Vuoden 2024 uhka- ja väkivaltatilanteet aiheuttivat ensihoitopalveluissa yhteensä 668 ilmoitusta tai toimenpidettä. Eniten laadittiin ilmoituksia työnantajalle (374 kpl) ja työsuojelupäällikölle tai vastaavalle (84 kpl). Poliisikonsultaatioita raportoitiin 144 kpl ja rikosilmoituksia tehtiin 11 kpl.
Lisätiedot: Jorma Kuikka, ensihoitopäällikkö, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, jorma.kuikka(at)pelastustoimi.fi p.040 843 7570.
Taloyhtiön paloturvallisuusopas asukkaalle
Opas asukkaalle taloyhtiön paloturvallisuuden arvioimiseksi. Päivitetty opas on julkaistu helmikuussa 2025.
Oppaan lisäksi arvioinnin tueksi on julkaistu Taloyhtiön paloturvallisuusopas sekä tulostettava itsearviointilomake.
Huom. Sähköinen julkaisu ei täytä saavutettavuusvaatimuksia.
Lisätietoja julkaisun painatuksesta: esa.kokki(at)hyvil.fi