Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinto Paloriskiasumisen asiantuntijaverkostolle

Kolme naista palkinnon kanssa flyygelin edessä

Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta on myöntänyt 20. sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Paloriskiasumisen asiantuntijaverkostolle.

Palkinto jaettiin 10.12.2024 Suomen palopäällystöliiton jouluseminaarissa Helsingissä. Toimikunnan puheenjohtaja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen turvallisuuspäällikkö Jussi Rapeli mainitsi palkintoa jakaessaan: ”Palkinto voidaan myöntää henkilölle, työryhmälle, yritykselle, yhteisölle, laitokselle tai muulle taholle, joka täyttää vähintään yhden palkinnon kriteereistä. Nyt valinta oli helppo, kun esitetty palkinnon saaja täytti kaikki kriteerit.

Palkinnon perusteluissa mainittiin mm. seuraavat perustelut. Paloriskiasumisen asiantuntijaverkosto kehittää ja on kehittänyt aktiivisesti niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti sosiaali- ja terveysalan sekä pelastuslaitosten välistä yhteistyötä. Verkosto on kehittänyt muun muassa vuonna 2023 paloriskiasumiseen ja paloriski-ilmoitusten tekemiseen liittyvän oppaan sosiaali- ja terveysalalla toimiville ammattilaisille. Verkoston jäsenet kouluttavat aktiivisesti alueillaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia tunnistamaan paloriskiasiakkaan ja ennaltaehkäisemään paloriskiasumiseen liittyviä riskejä sekä ilmoittamaan paloriskitapauksista pelastusviranomaiselle. Verkosto järjesti Riskiasumisen seminaarin tammikuussa 2024, jonka tarkoituksena oli muun muassa lisätä tietoisuutta paloriskisasumisesta, ilmoitusvelvollisuudesta sekä lisätä viranomaisten ja muiden toimijoiden yhteistä näkemystä paloriskitapauksissa sekä edesauttaa kehittämään yhteisiä toimintatapoja.

Palkintoa oli vastaanottamassa verkoston puheenjohtajisto Lotta Holopainen  Itä-Uudenmaan hyvinvointialueelta, Johanna Kolehmainen Lapin hyvinvointialueelta ja Elena Raitmaa Varsinais-Suomen hyvinvointialueelta.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto onnittelee puheenjohtajistoa ja koko asiantuntijaverkostoa!

 

Feeniks Uutiskirje 02/2024

kuvassa joulun ajan herkkuja

Pelastuslaitosten Kumppanuusverkoston vuoden toinen uutiskirje Feeniks sisältää ajankohtaista pohdintaa ja tietoa.

Joulukuu on hyvä hetki palata kuluvaan vuoteen sekä suunnata katsetta tulevaisuuteen. 

Uutiskirjeestä voit poimia kalenteriisi myös vuoden 2025 tapahtumia ja tilaisuuksia.

Feeniks Uutiskirje kannattaa jakaa työyhteisössäsi, sähköisesti tai tulostaen.

Joulukuun uutiskirje löytyy Tietopankista

Tunnustusta pelastuslaitosten viestinnälle

Antti-patsaan vastaanottivat Helsingissä 29.11.2024 pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka ja sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. Kuva: Sirpa Kirjonen.

Uutismedian liitto on palkinnut pelastuslaitokset vuotuisella tunnustuksellaan Antti-patsaalla. 

Paikallislehtien tunnustuksen kävivät ottamassa vastaan pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka ja sisäministeriön pelastustoimen yksikön johtaja Pauliina Eskola. 

Uutismedian liitto julkaisi tiedotteen palkinnosta 30.11.2024.  

Kuva: Sirpa Kirjonen.

 

Pelastusjohtajien hallituksen kokoonpano vuonna 2025

Liinojen pidike, jossa lukee co-operation

Suomen pelastusjohtajat, 20.11.2024 kokoustiedote:

Pelastusjohtajien kokous hyväksyi kokouksessaan 20.11.2024 pelastusjohtajien hallituksen esittämät henkilövalinnat tulevalle hallituskaudelle. 

Puheenjohtajana jatkaa pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka (Etelä-Savon hyvinvointialue). Varapuheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Peter Johansson (Itä-Uudenmaan hyvinvointialue). Hallituksen jäseneksi ja tukipalvelujen palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Petteri Jokelainen (Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue). Hallituksen jäseneksi ja pelastustoiminnan palvelualueen puheenjohtajaksi valittiin pelastusjohtaja Juha Saario (Kainuun hyvinvointialue). 

Hallituksessa jatkavat jäseninä ja palvelualueiden puheenjohtajina Varsinais-Suomen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Vesa Halonen (Varautumisen ja väestönsuojelun palvelualue), Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkänen (Ensihoidon palvelualue) sekä Kanta-Hämeen hyvinvointialueen pelastusjohtaja Petri Talikka (Turvallisuuspalvelujen palvelualue).

Pelastusjohtajien hallitus ohjaa Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toimintaa ja valmistelee esitykset pelastusjohtajien kokoukselle. Kumppanuusverkoston työjärjestyksen mukaan vuoden toiseksi viimeisessä pelastusjohtajien kokouksessa käsitellään henkilövalinnat seuraavalle hallituskaudelle. Hallituksessa voi toimia korkeintaan neljä peräkkäistä kalenterivuotta.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto aloitti pelastuslaitosten valtakunnallisena yhteistyön alustana vuonna 2008. Yhteisellä valmistelulla ja yhteisiä ratkaisuja hyödyntämällä on luotu erinomainen rakenne pelastustoimen palvelujen kustannustehokkaaseen kehittämiseen. Kumppanuusverkoston menettelyt ja päämäärä on yhteensovitettu hyvinvointialuejohtajien tavoiteasetannan sekä Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n strategian kanssa. 

Lisätiedot: 

Pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka, seppo.lokka@etelasavonha.fi, puh. 040 359 7864 Pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervo, vesa-pekka.tervo@hyvil.fi,  puh. 040 7197 150

Kumppanuusverkoston palvelualuetapaaminen Tampereella

Tampere-talon salissa osallistujat kuuntelemassa alustusta

Kumppanuusverkoston palvelualuetapaaminen kokosi yli 70 osallistujaa Tampere-talolle 11.9. – 12.9.2024. Tapaamisesta on koottu tiedote, jonka tarkoitus on jakaa ajankohtaista tietoa Kumppanuusverkoston palvelualueiden toiminnasta pelastuslaitosten henkilökunnalle. 

 

Tiedotteen sisältö: 

  • Palvelualueiden tapaaminen Pohjoismaiden suurimmassa sisämaakaupungissa (s.3)
  • Puheenjohtaja Seppo Lokka: Pelastustoimi ei ole kriisissä. Valtiollistaminen ei ole ratkaisu mihinkään. (s.4)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön ajankohtaiskatsaus yhdyspinnan kysymyksiin (s.4)
  • Yhteiskunnan turvallisuusstrategian suuntaviivat tulevaan (s.5)
  • Palvelualueittain ajankohtaiset teemat (s. 6-9)

 

Tiedotteen pääset lukemaan tästä linkistä

Hoivalaitosten paloturvallisuus -seminaari 28.11. Lappeenrannassa

Kuvakollaasi, jossa tulipalo lieden päällä, malliasiakas nousemassa sängystä, poistumistien merkki ja rakennuksen rakennekuva.

Etelä-Karjalan pelastuslaitos järjestää 28.11.2024 klo 9-11 Lauritsalan paloasemalla Lappeenrannassa seminaarin, jossa esitellään Kvantitatiivisen paloturvallisuuden arviointimenettelyn kehittäminen monimuotoistuviin hoivalaitosympäristöihin -hankkeen tuloksia.

Hankkeen tavoitteena oli tuottaa pelastustoimen käyttöön menettely hoivapalveluympäristöjen palo- ja poistumisturvallisuuden arviointiin. Arviointimenettelyn tuottaminen perustui hoivapalveluympäristöjen palo- ja poistumisturvallisuuden kriittisiin tekijöihin.

Seminaarissa jaetaan hankkeen keskeiset tulokset ja johtopäätökset sekä käydään kokoava keskustelu hankkeen sovellettavuudesta paloturvallisuuden vahvistamiseksi moninaistuvissa hoivaympäristöissä.

Tilaisuuteen voi osallistua myös teams-etäyhteydellä.

Ilmoittautumiset 31.10. mennessä: https://forms.office.com/e/rURq7Yg83u

Tervetuloa!

RIL ROADSHOW 2024 – Espoo, Tampere, Kuopio & Jyväskylä

Tulisija

Tulisijalämmityksen paloturvallisuus suunnittelusta käyttöön -hankkeen toteutuksessa ovat mukana Palosuojelurahasto, Ympäristöministeriö, TUKES, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry, Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto sekä alan yrityksistä HärmäAir Oy ja Tulikivi Oyj.
Jatka lukemista ”RIL ROADSHOW 2024 – Espoo, Tampere, Kuopio & Jyväskylä”

Pelastustoimen ohjaus puhuttaa edelleen

Neljä henkilöä pöydän ääressä muistiinpanovälineet mukana

Pelastusjohtajia huolettaa edelleen jo aiemmin esille nostettu valmistelukulttuuri, jossa osa palveluja koskevista perusvaatimuksista esitetään ohjeissa. Säädösvalmistelu edellyttää ohjeisiin verrattuna huomattavasti laajemman vaikutusten arvioinnin ml. asianmukaisten kustannusvaikutusanalyysien tuottaminen sekä valtion rahoitusvastuun toteaminen velvoitteita pelastustoimelle osoitettaessa.
Jatka lukemista ”Pelastustoimen ohjaus puhuttaa edelleen”

Hyviä uutisia hyvinvointialueilta: Pelastustoimi ei ole kriisissä

Opastekyltti, jossa lukee pelastustie.

Pelastusjohtajat ovat huolissaan hyvinvointialueiden julkikuvasta. Pelastusjohtajat katsovat, että hyvinvointialueet tarjoavat hyvän pohjan pelastustoimen palvelujen tuottamiseen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. On tärkeätä, että pelastustoimi saa työrauhan sekä tarvittavan ajan nykyisen rakenteen puitteissa toteutettaville kehittämistoimenpiteille. Keskustelua tulisi pelastusjohtajien näkökulmasta siirtää palvelutuotannon kehittämiseen ja toimialojen välisen yhteistyön mahdollistamaan uuden lisäarvon tuottamiseen.

”Pelastustoimi on kokoaan suurempi toimija hyvinvointialueella, eikä valtiollistaminen missään suhteessa ratkaisisi pelastustoimen kehittämishaasteita. Nykyinen pelastustoimen järjestämismalli antaa hyvät puitteet toiminnan kehittämiseen”, Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontio linjaa. 

Pelastusjohtajat katsovat, että hyvinvointialueiden itsehallinnollinen asema turvaa parhaalla mahdollisessa tavalla pelastustoimen palvelujen asiakaslähtöisyyden sekä lähipalvelujen tuottamisen koko Suomessa. Hyvinvointialueet ovat erittäin merkittävällä tavalla lisärahoittaneet pelastustoimen palvelutuotantoa, joka kertoo paitsi pelastustoimen arvostuksesta hyvinvointialueella, mutta myös rahoitusta määrittävän lainsäädännön tarkistamistarpeista. Rahoitusperusteiden korjaustarpeita osoittaa, että noin kaksi kolmesta pelastuslaitoksesta ei kykene tuottamaan lakisääteisiä palveluja sillä rahoitustasolla minkä rahoituslaki pelastustoimen tehtäviin osoittaa. 

Pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka tähdentää tarvetta kehittää pelastustoimen säädöksiä ja ohjausjärjestelmää. ”Nyt on tärkeää miettiä tavoiteasetantaa hallitusohjelman mukaista pelastuslain uudistusta koskien. Lisäksi toimintavalmiuden suunnitteluohjeen päivittäminen edellyttää huomiota ja panostusta kaikilta hyvinvointialueilta”. 

Pelastustoimessa on kyetty yhdistämään hyvin kustannustehokkaasti vaativa tehtäväkenttä tehokkaaseen työnjakoon kansalaistoimintaa lähempänä olevaan sopimuspalokuntatoiminnan kanssa. Pelastustoimi on yksi Suomen arvostetuimmista toimialoista. Pelastusjohtajat lupaavat pelastustoimen tuottavan myös jatkossa kaikille välttämättömiä turvallisuuspalveluita korkeasta vaatimustasosta tinkimättä.

Lisätiedot:

Pelastusjohtajien puheenjohtaja, Etelä-Savon hyvinvointialueen pelastus- ja turvallisuuspalvelujen toimialajohtaja, pelastusjohtaja Seppo Lokka, seppo.lokka@etelasavonha.fi, puh. 040 359 7864

Pelastusjohtajien hallituksen jäsen, Pirkanmaan hyvinvointialueen pelastusjohtaja Mika Kontio, mika.kontio@pirha.fi, puh. 044 472 9923

 

(Suomen pelastusjohtajien tiedote 20.6.2024)

Lue Feeniks uutiskirje 01/2024

Kaunis kesäilta rannalla avotulen äärellä. Ei ole maastopalovaroitus voimassa.

Pelastuslaitosten Feeniks -uutiskirje sisältää Kumppanuusverkoston palvelualueiden ajankohtaisten tietojen, pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokan sekä pelastustoimen kehittämispäällikkö Vesa-Pekka Tervon kirjoitusten lisäksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n toimitusjohtajan Minna Korkiakoski-Västin tervehdyksen. 

Uutiskirjeestä voit poimia tulevat tapahtumat ja tilaisuudet (s.13) kalenteriisi. 

Uutiskirjeen voit lukea Tietopankista: Feeniks 01/2024 | Pelastuslaitokset

 

Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa lisääntyneet

keltainen ambulanssi torilla

Vuonna 2023 ensihoitopalveluissa kohdattiin Suomessa yhteensä 363 uhka- tai väkivaltatilannetta, mikä on kaksinkertainen määrä kahteen edelliseen vuoteen verrat-tuna. Lukumäärä on palannut vuosien 2018–2020 tasolle. Tiedot ilmenevät Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston keräämistä ensihoitopalvelujen uhka- ja väkivaltatilanneilmoituksista.

Suurin osa ilmoituksista (87 %) johtui asiakkaiden käyttäytymisestä. Uhka- ja väkivaltatilanteita esiintyi yleisimmin Itä-Uudellamaalla, mutta niitä esiintyi keskimääräistä useammin muuallakin Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Keski-Pohjanmaalla. Uhka- ja väkivaltatilanteita sattui 0,06 prosentissa kaikista ensihoitotehtävistä, mikä tarkoittaa, että jokaista 1753 tehtävää kohti sattui yksi tilanne.

Väkivallan ilmenemismuodoista kielellinen tai henkinen väkivalta oli yleisin (43 %), lievää fyysistä väkivaltaa esiintyi 32 prosentissa tapauksista. Huomionarvoista on, että 76 prosentissa väkivaltatilanteista tekijä oli päihtynyt.

Ensihoitajat kohtaavat väkivaltaa useimmiten ambulanssissa (38 %) ja yksityisasunnoissa (30 %). Tilanteista suurin osa ilmoitettiin työnantajan edustajalle (77 %), poliisiin otettiin yhteyttä 15 prosentissa tapauksista.

Lisätietoja: Jukka Lehtola, ensihoitomestari, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, 040 1471090, jukka.lehtola (ät) pelastustoimi.fi

Lyhyt yhteenveto tuloksista: Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa vuonna 2023 (video)

Tuloksista laajemmin: Uhka- ja väkivaltatilanteet ensihoidossa vuonna 2023 (pdf)